Blogin arkisto

Blogikehoitus

Tietoa kirjoituksista
Blogia hoitaa Keijo Martikainen

Yhteystiedot

Alakylän asioissa - kysy meiltä - vastaamme mielellämme!

Kappalainen Tiina Huikuri 040 3126 305 tiina.huikuri@evl.fi

Diakonissa MarikaGustafsson
040 3126 321 marika.gustafsson@evl.fi

Lapsityönohjaaja
Kaisa Tuosa
040 522 9397
kaisa.tuosa@evl.fi

PÄIVÄN SANA

Uusimmat kuvat

img_1815
img_1812
img_1807

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:142319 kpl
armoa 2017

TERVETULOA ALAKYLÄN ALUETYÖN SIVUILLE!

 

 

Aurinko ja ystävällisyys hellivät ravintolapäivää

Maanantai 22.8.2016 klo 12:45 - Keijo Martikainen

Aurinkoisen kaunis tyyni elokuinen sää ja ihmisten ystävällisyys hellivät seurakunnan Alakylän aluetyön jo perinteeksi tullutta Ravintolapäivää. Päivää vietettiin sunnuntaina 21.8 Harapaisentien Kotileipomon tiloissa ja pihapiirissä. Tarjolla ollut kermainen lohikeitto maistui särpimineen paikalla olleille noin sadalle kävijälle erinomaisesti. Paikalla olleista kävijöistä voi todeta, että monet tutut tapasivat toisiaan ja keskustelut niin ruokalautasen kuin kahvikupposen ääressäkin virisivät tuttavallisesti ja ystävällisen henkisesti monien kuulumisten vaihtamiseksi. Aiheina olivat lähinnä Alakylän aluetyön tapahtumat ennen , nyt ja tulevaisuudessa. Ravintolapäivän ruokailijoissa oli alueen seurakuntalaisten lisäksi monia aluetoiminnassa mukana olleita toimijoita.

Ravintolapäivän yhteydessä muistettiin myös eläkkeelle siirtynyttä kylän pitkäaikaista omaa pappia, Reijo Moilasta, monin kiitossanoin. Hänen tilalleen tullutta Tiina Huikuria puolestaan kannustettiin jatkamaan historiallista aluetyötä Alakylän alueella.

Nykyinen aluetoimikunta muisti toimikunnan jäsen Kaisa Valavuon ideoimalla, monenlaisia asioita sisältäneellä ”eväskassilla” vapaa-ajalle jäänyttä Reijoa. Seurakunnan työntekijät Kaisa Huoso ja Marika Gustafsson puolestaan kiittivät ”Renua” tyynyllä, jonka teksti antaa pään sille painaneelle nukkumaan mennessä oman  ajatuksen. ”Älä unohda mikä aarre jokainen päivä on”.

 

2016_rp1.jpg

Alakylän Ravintolapäivä kokosi alueen ihmiset tapaamaan
toisiaan Harapaisentielle.

 

2016_rp2.jpg

Voutilaisen perhe oli lähtenyt tapahtumaan polkupyörillä ja
niihin liittyvillä lasten kuljetusvälineillä.

 

2016_rp3.jpg

 ”"Renu" sai Kaisa Huoson antamana  läksiäislahjana tyynyn
jonka teksti on hyvä muistaa kenen tahansa. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Alakylä, deletoitu koulu

Maanantai 22.8.2016 klo 12:09 - Mauri Kinnunen

Alakylan_koulu.png

Tästä ovesta tuli astuttua sisälle monet kerrat


Tällä kertaa blogimerkinnän kohteena on koulu, jossa tuli vierailtua usein. Kyseessä on Delete Oy:n koneiden kesällä 2012 murskaama Alakylän koulu. Tämä koulu lähes näkyi aikoinaan kotitaloni ikkunasta. Koululla tuli vierailtua vanhempainilloissa, lapsia saattaessa ja äänestysoikeutta käyttäessä.  Kolme lastani kävi ala-astevuodet Alakylän koulua ja ilmeisen hyvät elämäneväät he sieltä myös saivat. Enpä ole kuullut heidän muistelevan noita vuosiaan muuten kuin positiivisessa hengessä. Koulussa heille muodostui pysyviä, hyviä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet aikuisiälläkin, vaikka maaailma on riepotellut monet entiset alakyläläiset kauas pois kotiseudulta "maailman ääriin".

Tässä kooste koulun vaiheista:


Kansakoulu Ratapuistoon

Koulu_rakenteilla.jpg

Kun Alakylän kansakoulua rakennettiin. Kuva. LKA.

Lappeenrannan keskusta-alueen kansakouluissa kärsittiin 1950- ja 1960-luvuilla äärimmäisestä tilanahtaudesta. Vuoroluku, jossa koulua käytiin kahdessa vuorossa, jatkui Lappeenrannan kouluissa vielä 1960-luvun alkuvuosinakin. Vuoden 1963 syksyllä siihen turvauduttiin kaikissa kaupungin kansa- ja kansalaiskouluissa. Niinpä jouduttiin luokkahuoneina käyttämään myös tarkoitukseen sopimattomia tiloja. Kouluhallitus puuttui asiaan ja painosti Lappeenrantaa kohentamaan kansakouluoloja. Tässä yhteydessä oli esillä myös Taikinamäen kansakoulun purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle. Karjala-lehden mukaan Taikinamäen kansakoulu on ”varsinkin pihan keskellä olevan rakennuksen osalta tuomittu käyttökelvottomaksi”. Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta oli laatinut sen seurauksena rakennusohjelman, jonka ensimmäiseen vaiheeseen olisi kuulunut uuden koulun rakentaminen Taikinamäelle. Kaupunginhallitus antoi rakennustoimistolle tehtäväksi laatia luonnospiirustukset uutta koulua varten. Lappeenrannalla oli asiassa kiire, sille opetushallituksen ”uhkavaatimuksen” mukaan, aikaa tilanteen korjaamiseen oli vain kuusi kuukautta.

Lappeenrannan_kansakoulutyon_satavuotistaivalta._Etela-Saimaa_7.2.1966.jpg

Alakylän uusi kansakoulu vihittiin helmikuun alussa 1966. Samalla
juhlittiin Lappeenrannan kansakoulun satavuotistaivalta.
Etelä-Saimaa 7.2.1966

Kaupunginvaltuusto päätti lopulta vuoden 1962 marraskuussa rakennuttaa koulun kokonaan uuteen paikkaan, Alakylään, rautatien ja Lepolankadun väliseen Ratapuistoon. Kaupunginvaltuuston lopullisen hyväksynnän Alakylän koulu sai syyskuun lopulla 1963. Koulun pinta-ala oli vajaat 2000 m² ja sen kustannusarvio oli 1,35 miljoonaa markkaa. Koulurakennuksessa oli 12 luokkaa, voimistelusali, tyttöjen ja poikien käsityöluokat, luonnontieteiden luokka, kirjasto- ja kerhohuoneet sekä oppilasruokala. Urakkasopimus koulun rakentamisesta allekirjoitettiin tammikuussa 1964 ja rakennukseen päästiin muuttamaan marraskuun alussa 1964. Alkusyksyn olivat koulua varten muodostetut luokat työskennelleet Peltolan sekä Armilan kouluissa iltapäivävuorossa. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin helmikuun alussa 1966. Samalla juhlittiin lappeenrantalaisen kansakouluopetuksen satavuotista taivalta.

Alakylan_koulu_1966.jpg

Vastavalmistunut Alakylän kansakoulu. Kuva. LKA.

Musiikkiluokka Alakylään 1967

Lukuvuonna 1967 – 1968 käynnistettiin Lappeenrannassa musiikkiluokan toiminta Alakylän kansakoulun yhteydessä. Innokkaita luokalle pyrkijöitä oli paljon. Kolmannelta luokalta käynnistyvälle erikoisluokalle haki ensimmäisellä kerralla 74 oppilasta, joista sisään pääsi 33. Musiikki olikin vahvasti mukana koulun toiminnassa aina 2010-luvulle saakka. Koulun kultuurikasvatusta täydensi myös erittäin aktiivinen ja ansioitunut näytelmäkerho.

4m-luokka_14.11.1975.jpg

Alakylän koulun 4m-luokan oppilaat laulamassa. Kuva. LKA

Lukuvuonna 1980 – 1981 aloitti Lappeenrannassa toimintansa aivovaurioisten ja vajaaliikkeisten erityisluokka. Tämä erityisluokka toimi Alakylän koulun yhteydessä vuoteen 1985 saakka. Ensimmäisenä lukuvuonna luokalla oli kuusi oppilasta. Syyskuussa 2007 juhlittiin Lappeenrannan musiikkiluokkien 40-vuotista merkkipaalua monipuolisena tapahtumapäivänä. Siihen kuuluivat avoimet ovet Alakylän koululla, iltapäivämatinea Musiikkiopiston Helkiö-salissa ja juhlakonsertti kaupungintalon Lappeenrantasalissa. Alakylän koulu valittiin vuonna 2005 Unicef-kouluksi yhdessä 18 muun suomalaisen koulun kanssa. Unicef-koulut sitoutuivat edistämään arkityössään suvaitsevaisuutta ja tietoisuutta lasten oikeuksista. Koulun oppilasmäärä vaihteli 300:n molemmilla puolilla. Suurimmillaan ja alimmillaan se oli 1970-luvulla. Oppilasennätys saavutettiin lukuvuonna 1976 – 1977, jolloin koulussa opiskeli 356 oppilasta. Vähiten oppilaita oli vuonna 1973. Tällöin Alakylän kansakoulussa oli 240 oppilasta.

Sisäilmaongelmia

Valitunnilla_1985.jpg

Välitunti vetisellä koulun pihalla vuonna 1985

Alakylän koulussa havahduttiin jo 1990-luvulla huonoon sisäilman laatuun. Korjauksia tehtiin useassa vaiheessa. Korjaustarve oli esillä jo kevättalvella 1996 laaditussa peruskorjaussuunnitelmassa, jolloin korjauksen ajankohdaksi ennakoitiin vuodet 1999 – 2000. Mainintoja korjauksista löytyykin vuodelta 2000. Vuonna 2007 koulussa tehtiin uudestaan laajoja korjauksia. Lehtiuutisen mukaan ei hometta juurikaan löytynyt henkilökunnan oireilusta huolimatta. Jo kymmenenkunta vuotta sisäilmaongelmista kärsineen koulun opettajista muutama oli tässä vaiheessa jo vaihtanut koulua hengitysoireidensa vuoksi. Huonosta sisäilmasta syytettiin mm.  siivoushenkilökunnan puutetta. Remontissa uusittiin koulun huopakattoa ja tehtiin muita korjauksia. Kaksi vuotta myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittivat kuitenkin, että vaikka koulurakennuksen korjauksiin oli käytetty vuosien varrella runsaasti rahaa, se kärsi edelleen kosteusvaurioista ja korjaustoimenpiteet olivat välttämättömiä. Ongelmalliseksi oli osoittautunut koulun tontti, joka oli alavaa, kosteaa maapohjaa. Lisäksi Alakylän koulussa oli Ilmeisesti taloudellisista syistä yritetty korjata koulun rakenteita ja tiloja yksitellen, ongelma kerrallaan, kun onnistuminen olisi vaatinut kokonaisuuden hahmottamiseksi ja tosiasioiden tunnistamiseksi perusteellisia selvityksiä. Kaupungin tilakeskus ilmoitti aluksi, että koulu voitaisiin remontoida, mutta kokeeksi suoritetut korjaustoimet paljastivat melko pian, ettei näin ollut asianlaita. Väistötiloiksi tarkoitetut parakit ilmestyivät koulun pihalle marraskuussa 2009 ja opiskelu siirrettiin luokkatiloista niihin. Syksyllä 2011 myös koulun ruokala ja liikuntasali jouduttiin sulkemaan. Pääsipä koulu Iltasanomien artikkelissa maamme surkeimpien koulujen joukkoon. Runsaat 200 000 euroa maksanut purkaminen käynnistyi heinäkuussa 2012. Purkukunnon se saavutti vajaassa siis vajaassa 50 vuodessa.

Parakit.png

Alakylässä käytiin koulua parakeissa vuosina 2009 - 2013

Taistelu koulun kohtalosta

Kun Alakylän koulun korjauskelvottomuus selvisi, alkoi monivaiheinen ja varsin kiihkeäkin keskustelu koulun tulevasta kohtalosta. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keväällä 2010, että Alakylän koulun musiikkiluokkien sekä 5.- 6.-luokkien oppilaat ohjataan 1.8.2013 alkaen Kimpisen kouluun. Alakylän kouluun tulisivat jäämään vuosiluokat 1 - 4. Oppilaiden vanhemmat ajoivat voimakkaasti uuden koulun rakentamista purettavaksi joutuvan tilalle. Sekä asiaa valmistelevien virkamiesten, että kunnallispoliitikkojen keskuudessa voitti vähitellen sen sijaan alaa näkemys, jonka mukaan uutta koulua ei tarvitse rakentaa vaan Alakylän oppilaat mahtuvat jo olemassa oleviin koulutiloihin. Joulukuussa 2011 kaupunginvaltuusto linjasi, että upouudessa koulussa opiskeltaisiin jo syksyllä 2013. Tavoitteena oli, että opetus siirtyisi parakeista lukuvuonna 2013—2014 alakoulun yläluokkien osalta Kimpisen koulukeskukseen ja 1.—4. luokkalaiset olisivat jatkaneet Alakylän koulussa. Kevättalvella 2012 siirrettiin koulun valmistumisajankohta syksyyn 2014. Elokuussa 2012 osa kaupunginvaltuutetuista ehdotti kuitenkin luopumista Alakylän koulun rakentamisesta. Näin säästyisi noin 4,6 miljoonaa euroa ja Alakylän koulun alaluokkien oppilaiden uskottiin mahtuvan Pohjolankadulle muodostuvalle koulukampukselle. Myös kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kallistui tälle kannalle. Kaupunginhallitus oli kuitenkin marraskuun kokouksessaan toista mieltä ja päätti, että koulu rakennetaan.  Jälleen kerran tuuli kuitenkin kääntyi kaupunginvaltuustossa.  Päätökseksi tuli 26.11.2012 äänin 41 - 35, ettei koulua sittenkään rakenneta. Koulun rakennussuunnittelu ehdittiin jo kilpailuttaa ja suunnittelutoimisto valita alustavasti, mutta kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen nämä suunnitelmat mitätöityivät.

Alla yhteenveto Alakylän koulun oppilasmääristä vuosilta 1964 – 2011

1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
314
325
281
323
311
293
274
271
1972
1973
1974
1975-1976
1976-1977
1977-1978
1978-1979
1979-1980
247
240
262
354
356
329
314
303
1980-1981
1981-1982
1982-1983
1983-1984
1984-1985
1985-1986
1986-1987
1987-1988
323
317
326
322
324
322
316
311
1988-1989
1989-1990
1990-1991
1991-1992
1992-1993
1993-1994
1994-1995
1995-1996
307
309
313
298
281
285
269
262
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
252
261
274
309
325
328
338
313
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
*********
336
317
306
294
282
277
268
*********

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia