Blogin arkisto

Blogikehoitus

Tietoa kirjoituksista
Blogia hoitaa Keijo Martikainen

Yhteystiedot

Alakylän asioissa - kysy meiltä - vastaamme mielellämme!

Vs. kappalainen
Kukka-Maaria Kalpio
040 3126 302 kukka-maaria.kalpio@evl.fi

Diakonissa
Marika Gustafsson
040 3126 321 marika.gustafsson@evl.fi

Lastenohjaaja
Kaisa Tuosa
040 3126 859
kaisa.tuosa@evl.fi

PÄIVÄN SANA

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:196206 kpl

Alakylän ajatelmia

Raamatullista tietoa adventtiajasta

Sunnuntai 27.11.2016 - koottu eri lähteistä


Kynttila.gifSytytämme ensimmäisenä adventtina kynttilän ja ryhdymme joulun odotukseen.


Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa uusi kirkkovuosi. Tällainen käytäntö vakiintui läntisessä kristikunnassa keskiajan lopulle tultaessa, ja se näkyy jo meidän ensimmäisessä messukirjassamme Missale Aboense (1488).

Adventtiaikaan (latinan sanasta adventus Domini = Herran tuleminen) kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Jeesuksen syntymää edelsi odotuksen aika, jolloin profeetat välittivät Jumalan kansalle lupauksia Vapahtajan tulemisesta. Joulun odotusaikana seurakunta omistaa uudelleen nämä lupaukset ja valmistautuu kuulemaan sanomaa niiden toteutumisesta.

Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista on vanhastaan alkanut jouluaattoon asti kestänyt adventtipaasto, jota kutsutaan myös pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta. Adventtiajan raamatuntekstit puhuvat Kristuksen tulemisesta neljässä merkityksessä:
 
Jumalan tuleminen ihmiseksi Jeesus-lapsessa (Kristuksen ensimmäinen tuleminen)
Jeesuksen tuleminen lupausten täyttäjänä kansansa keskelle
Kristuksen tuleminen sanassa ja pyhissä sakramenteissa seurakunnan keskelle ja ihmisten sydämiin Kristuksen tuleminen kaikkeuden Herrana aikojen lopulla (Kristuksen toinen tuleminen).
 
Nämä näkökulmat ilmenevät myös adventtipyhien latinankielisissä nimissä, joita esimerkiksi Turun piispa Eerik Sorolainen käytti Postillassaan (1621).
Neljäs adventtisunnuntai omistetaan useimpien kirkkojen tavoin lasta odottavalle Marialle.
 
Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis).

Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.

Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen

Koottu eri lähteistä


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini